Confetti, uusi pullip make it own eli MIO

Esittelen teille vielä tämänkin uuden MIOn, hän valmistui lauantaina, kun monelle teillekin tuttu Kaisli-kamuni oli luonani ja yhdessä kustomoimme nukkeloiset. Erittäin harmi, että taas loppuvaiheessa eli lähteissä tuli Koolle kiirus ja en ehtinyt saada hänen neitosestaan oikein kunnon kuvaa. Käykää ehdottomasti ihastelemassa hänen MIOaan instagramissa, @littledollies !




Minun Confetti tässä stailattuna lilavoittoisella asulla ja sini-lila-kirjavalla peruukilla. Uusia conversejakin tuli postissa sopivasti tänään!

Tällä kertaa olen erityistyytyväinen silmämeikkiin, alaripset onnistui toivomallani tavalla, samoin kulmista sain pehmeät ja utuiset. Hauskat pisamat on tehty kolmella värillä, saatteko selvää ?
Tällä hetkellä nukella ei ole glossia edes huulissa.

Ainoa, mitä jäin harkitsemaan oli silmien väri. Vaikka tämä oli etukäteen mietitty, todella halusin laittaa taivaansiniset chipit, niin nyt toivoisin, että kotona olisi ollut jotkut tummanruskeat chipit. Mitä sanotte? Onko nuo ok vai pitäisikö vaihtaa?

Makuulla otetussa kuvassa aivan pöllämystynyt ilme :D

Katyan silmät

Monien seikkailujen ( = 1.kerta tilasin vääränväriset, 2.kerta tilasin oikeat, sain väärät, 3.kerta tilasin tarkoituksella värin, joka ei ollut hyvä, 4.kerta eli nyt, Katyalla on viimeinkin oma, alun alkaen tarkoitettu syvänvihreä väri chipeissään), siis noiden seikkailujen jälkeen, on aika esitellä neitosen silmiä. Vaan kuinkas kävikään, ei kovin hyviä kuvia...

Saavat nyt silti kelvata, sillä en vaan ehdi ottaa lisää kuvia nyt, hiukan säätelin näiden kuvien väritasapainoa, että tulisi suunnilleen oikein.

 

Niin, tässä ensiksi aivan mainiot kengät! En tiedä, onko ne MH- vai minkä nukkien alunperin, mutta ovat niin passelit sekä stock- että obitsu-varpaisiin! Nam!

Katya pukeutui jo syksyn säihin ja kokeiltiin tuota Kilalasta tilattua Totoro-myssyä, haluaisin itselle samanlaisen :D




Tästä kuvasta nyt saatte tihrustaa silmien väriä...Lupaan oikeesti vielä uusissa kuvissa yrittää paremmin. Ja nyt huomaan jonkin roskan tai valopilkun neidin nenänpäässä ;(

No mutta, ensi kertaan taas, Katillahan on jo uusi peruukkikin, jota pitäisi myös kuvata!





 

Pukuleikkejä

Mun tytöt tykkäilee kokeilla milloin mitäkin asuja. Kaikki kelpaa.
Katya lainasi takkia Neo Siriukselta, sopikin hyvin teemaan ;)

Katya katseli nimittäin mun kanssa elokuvaa "Hero" (on muuten katsottavissa vielä tän viikon yle Areenassa!), suosikkini pitkältä ajalta! Ei niinkään ne taistelut, mutta toisaalta kaikki tuossa elokuvassa on niin visuaalista ja värikylläistä, että nuolisateetkin kelpaa (väreillä kerrotaan paljon!)
En tuota elokuvaa siis niinkään ota vastaan korvillani kuin silmilläni, kuvioilla ja liikesarjoilla leikittely, värien lisäksi, on huikeeta.

Tässä vaiheessa Katya odotti vielä peruukkiaan ja chippejä, joten tuo patalakkikin sopi 'ninjalle'.
Ensi kerralla ainakin uusista chipeistä kuvaa, niistä oikean vihreistä ;)

   

Ja sitten tuli vastaan vanhaa kuvaa kesältä ja Piperista... sekä peruukilla että mekolla leikkejä...

    


Tuota mekkoa (ja peruukkia) on kokeilleet kaikki mun neidit, mutta ei siihen kukaan ottaudu - olette varmaan huomanneet, että kaikki mun neidit viihtyy vähän arkisemmissa asuissa. Ilmeisesti tänne on joku prinsessa kotiutettava??

***

Peruukkisekoilua, osa x

-Hei jäbä, taidat istua mun paikalla!


-Mulla on sitä paitsi vatsa kipee, söin liikaa omenoita tyhjään vatsaan...

Näin herttaisesti se B'yannic puhuttelee mun uusinta kultamurusta!

***

Laitoin tuota kuvauspaikkaa eilen, vai olikohan se lauantaina, keittiön työtasolle, kun siinä sattui olemaan tyhjää tilaa ja sopiva valaistus.

Niin, kun tulin sitten keittiöön olohuoneen suunnasta, niin itsekin hämmästyin nähdessäni ihanan kauniin Neon siinä mietteliäänä istuskelemassa! Yllättyneenä näystä hihkaisin ääneen: "Kuka kulta rakas se siihen on ilmestyny!"  Onneksi ei ollut kukaan kuulemassa mun huokailuja.

***
-Palattaiskos tän päivän kuviin? Olin juuri tönimässä tätä jäbää pois jonnekin, haluan makaamaan tähän, mun maha on tosi kipee!
(Okei, neitinen, palataan kuviin, mutta ei tässä mitään tarinaa ole tulossa, kuvia vaan.)

-Oothan sä ihan hyvännäkönen, mutta onko toi hiustenväri nyt aivan paikallaan - luulin, että punainen tukka oli varattu Katyalle. Minäkin oisin ehkä mieluummin punatukka kuin sinihiuksinen. Ehkä...

Yannic on sellainen papupata, että ajatuksissaan ollut Neo ei vielä ole saanut sanaista arkkuaan auki, hymyilee vain huvittuneena.

-Kuule, tää on oikeestaan mun kämppäni tällä hetkellä, että sä voisit ehkä suunnata omaan huusholliisi. Mulla on tässä aika paljon opiskeluhommia.




-Minäkö väärässä paikassa? Mamma, missä oot, eikö tää oo meiän tyttöjen sohva?

Voi höppänää, ei se nyt oo oikeen kenenkään, teidän pitää malttaa, että saan aikaan niitä huonekaluja!
Siihen asti sama rekvisiitta kaikille pienin muunteluin... Sori! Kyllä tää on toistaiseksi Neo Siriuksen soffa.


**************

Jep, minusta on yllättävän ihanainen punapää-Neo! Hän saa olla tuossa peruukissa kunnes löydän sen, mitä haeskelen :D


Mukavaa tulevaa viikkoa, koulua kai suurimmalla osalla, jaksakaa!


*

Joo, ompelin taas

Ompelin taas hiukan mekkoja ja sukkia! Sukista en kyllä saanut älykästä kuvaa. Mutta siis Katya ilman peruukkia mannekiinina, hänelle on tulossa uusi carrot-peruukki ja en jaksaa säätää sen edellisen kanssa.

Mut mekkoihin.  Tuolla ekassa oli puuvillainen mekko, jossa pitsihelma ja pitsiolkaimet sekä iso rusetti kaulalla. Ei hyvin näy, että mekon yläosa on tuolla rusetin alla yksiväristä ruskeaa.

Ja tämä toinen tummanruskea mekko sai koristeekseen helmaan samettinauhaa, jossa on pieniä metallikoristeita roikkumassa. Ja yksi pieni perhonen kaulalla myös. Tässäkin tuo yhdistetty kaulus/olkaimet on leveää pitsinauhaa. Nuo pallokkaat sukat on niitä uusia, tosi hauskan kirjavat.

 

Sanoin, etten viitsi sen Katyan vanhan peruukin kaa säätää - laitoinkin sen myynti-miolle päähän, heh. Ja sovittelin hänelle myös tuota kissamaista neulehupparia, jonka sieltä Kilalasta tilasin. Söpönen on se.

Taaskin ajattelen, että ehkä tuo neiti jääkin mulle kotiin, vaikka hän siellä myynnissä onkin. Jotenkin tällä neidillä on niin vetoava ja surumielinen ilme, jollaisesta tykkään. 

No, tällä kertaa ei tarinaa, mutta mitä tykkäsitte uusista mekoista? Valitettavasti kankaat on niin tummia, että yksityiskohtia ei kaikkia näy kunnolla.

Kiitos muuten siitä, että lukijamäärä onkin humpsahtanut 50:een! Kiitos jokaiselle :)

Mun Neo, taeyang missionary

Lainaan tähän Grooven sivulta taeyang Missionaryn promokuvan, jossa nyt näkyy tuo suureellinen stock-viitta ja sen alla vähän takkia. (voitte katsoa varustekuvat täältä)




Hän siis on pullip-perheeni uusin tulokas! En tuosta takista ja viitasta kauheasti perusta, vaikka ne ovat todella upeat, laadukkaat ja peräti vuorilliset! Mutta stockin nauhakengät, nahkahousut ja hiaton pusero ovat erittäin käyttökelpoiset, niitä joskus tulevissa postauksissa näette.
Promokuvissa tietenkin pöyheä ja hyvännäköinen peruukki, mutta eihän se sellainen laatikosta nostettaessa ollut. Kun se nukke on tuolla lailla sidottuna vuosia, niin... peruukki on lytistynyt ja mahdoton! Mustista vaatteista oli vartalossa värjäymiä kauttaaltaan, se ei kyllä mua häiritse.



Well, vähän alustavaa tietoa Neosta. Neo Sirius on nimi, jolla nuorukaista kutsuu äitinsä, sukunimi ilmestyy myöhemmin. Iältään herra on 19, täyttää sen tänään 13.9.

Paljon muuta emme vielä tiedä kuin, että hän opiskelee kieliä ja on Katyan kurssikaveri, kahviaddikti, ja on hänessä hiukan tyyliniekan vikaakin, kunhan saadaan tuo peruukkiasiakin jossakin vaiheessa kuntoon. Nahkavaatteet ja yleensä aika mustavoittoinen asustus kuuluvat Neon vaatekaappiin, piristyksenä paidoissa jotakin väriä löytyy.

Olikin siis sopivaa kuvata tulokasta kahvinkeittimen äärellä??

Hiusten väri on hyvä, mutta anteeksi tuo tyttömäinen pinni, jotenkin ne on pidettävä ojennuksessa ;)
Neo kyllä yrittää muuten olla niin äijää näissä otoksissa!





Neolla oli tuo kaunis kaulakoru myöskin stockissa, kuvan paita on käytettynä ostettu lurpukka.

Näistä silmistä en saa tarpeekseni, todella kaunis sininen sävy ja syvä katse!


       



Kuvista ei nyt niin hyvin saane selvää, mutta yllänsä on minun ompelemat farkut ja stockin nahkavyö sekä käytettynä ostetut kengät. Varmaan kaikista tulee myöhemminkin kuvaa, koska enpä aio uusia varusteita Neolle hankkia, vain sen peruukin. Olin tosiaan kuvitellut hankkivani mustatukkaisen taeyangin, mutta niin moni muu asia ratkaisi, useimmitenhan stock-peruukki on parempaan vaihdettava.

Kuvat ei oo nyt kovin hyviä, mutta ehkä jotakin käsitystä Neosta saatte!

***

Opiskelija Katya

Katyahan on (niin kuin alunperinkin profiilissaan) 18-vuotias neitonen, joka aloitti tänä syksynä kielten opiskelun yliopistossa. Valitettavasti kukaan Katin aiemmista ystävistä ei ole samassa tiedekunnassa, joten Katya tuntee tänään olonsa aika yksinäiseksi, kun ei ole vielä ehtinyt tutustua uusiin opiskelukavereihin.

Päivän luentojen jälkeen Katya haluaa käväistä kahvilla ja aikoo vielä ehtiä kirjakauppaankin ennen kotiin menoa.

-Hei Katya, seurasin sua tänne, kun et tainnu kuulla, ko huutelin perääsi yliopistolla!

Katya kääntyy ihmeissään ja huomaa katsovansa sinistäkin sinisempiin silmiin, joiden omistajaa hän ei tunnista.



-Hei! Etkö tunne, mä istuin sun takana äsken kielistudiossa, mun nimi on Neo, Neo Sirius, sinisilmä hymyilee. Muutin tänne viime viikolla ja aattelin pyytää sua vähän tutustuttaan mua tähän kaupunkiin. Mitäs sanot?

Katya on hiukan hämillään, mutta hymyilee iloisesti ja sanoo
-Kyllähän se käy, minä olen syntynyt täällä, joten tunnen kyllä kaupungin. Ja sori, etten heti tunnistanut sua, on niin paljon uusia naamoja!

-No mut nytpä tunnetaan. Tuliks sä kahville? Mulla ainakin tekee mieli kunnon kahvia, mihin istutaan?



-Istutaan tähän sohvalle, tässä on mukava katsella ympärilleenkin.

-Okei, mä ripustan takin tähän ja haen meille kahvit. Käykö capuccino?
-Käy, mistä arvasit?
-Oon hyvä arvaamaan!

-Saikohan tän pöydän ottaa, laitetaan se takasin, kun on juotu kahvit.
-Eipä täällä nyt niin täyttä ole, eiköhän se meille joutanut.

-Minkä ikänen sä oot, Katya?
-18, entäs sinä?
-Mä oon 19, oikeestaan mulla on huomenna synttärit, Neo virnistää.

-Aattelin lähteä huomenna sen kunniaksi keilaamaan, lähtisitkö mun kans?
-No joo, enpä oo aikoihin käynyt, Katya myöntyy täysin uppoutuneena sinisiin silmiin.

-Kuule Katya, musta tuntuu, että tuolla toi sinihiuksinen likka tuntee sut.
-Mitä? Katya kääntää päätään ja tietenkin tunnistaa lähipöydässä istuvan kaksikon.

-Ou nou. Ne on mun pikkusiskot. No, eipä niistä nyt tarvi välittää. Ei ne uskalla mun luo tulla, varmasti ovat äidin tietämättä täällä istuskelemassa.

Todellisuudessa Katyaa harmittaa tavattomasti pikkusiskojen läsnäolo, mutta eihän asialle enää mitään voi, Katya vetää kättään kauemmas Neosta.

Katya ja Neo ovat kahvinsa juoneet ja lähtevät yhdessä ulos kahvilasta, kummallakin on asiaa kirjakauppaan.

Pikkusiskot jäävät kaula pitkällä kurkkimaan parin jälkeen, mutta herkkusuina eivät voi lähteä näiden perään, eihän nameja voi pöytään jättää, kun ne on maksettukin! Ja sitä paitsi heitä pelottaa, että Katya kielii heistä äidille.

Jatkuu...

Kuin kaksi marjaa, tai sitten ei

Olen siis miettinyt nuketusten henkilötietoja uudelleen ja vaikka profiilit eivät olekaan vielä vaihtuneet, niin tämä kaksikko saakin olla sisarukset 11 kuukauden ikäerolla. He ovat parhaat kaverukset ja aina yhdessä.



Tänään neitiset lähtivät koulun jälkeen ostoksille ja siitä pieni tarina.



Piper ja Yannic olivat saaneet äidiltä rahat ja kehotuksen ostaa sievät ja käytännölliset pusakat kylmeneviin keleihin.
Kumpainenkin etsiskelee farkkupusakkaa, mutta päätyy sitten sovittelemaan kivoja kukkajakkkuja.

-Voi jukra, tämä vaaleanpunainen sävy on niin mua!
Yannic levittelee käsiään ja pyörähtelee peilin edessä.

-Mä en oo ollenkaan niin varma tästä omastani... (Piper myrtsinä)

-Höh, odotas nyt, nosta kaulusta tälleen ja se näyttää tosi hyvältä!
-Kato nyt, se on just sulle paras!



-No okei, kyllä tää nyt näyttääkin tosi kivalta! Tässähän on jopa samaa vihreää kuin mun uudet kengät! Jipii! Otetaan nämä!

Piper tönäisee Yannicia ja ehdottaa hyvien takkiostosten kunniaksi cokiksia ja kuppikakkuja kantakahvilassa.
-No ilman muuta, isosisko myöntyy, vaikka äidiltä ei lupaa ollutkaan.




-Hei meidän oma pöytäkin on vapaana, mulle valkoinen tuoli! hihkaisee Yannic.
-Kuule, mulla vähän särkee päätä, onks sulla mukana buranaa?
Piper pitelee päätään.





Buranan saatuaan Piper kurottaa herkkuja ja kumpikin nauttii hyvästä tunnelmasta.

KunnesYannic huomaa jotakin yllättävää...
-Kuule, Piper, älä nyt heti katso tuonne, mutta minusta näyttää, että siellä on...

-Ai mitä on? Yritätkö nyt harhauttaa ja napata minun keksin? Piper on tottunut moisiin harhautuksiin ja pitää varansa.


Ja mitähän Yannic sitten näkikään? Jatkuu...