Joulukuu jo!

No niin.

Laitan  tänne hiukan kuulumisia ja pari uutta nukkekuvaa.

***

Etsin koko syksyn jotakin kevytmeikkistä ja lempeännäköistä pullip-neitoa nukkeperheeseeni, Piperin 'äidiksi' ja Nennan sisareksi. Tulin siihen tulokseen, että kuitenkin kirjoitteluni pohjana tänne blogiin parhaiten toimisi nämä perhe-tarinat ja jatkossa luultavasti sen perusteella sitten uudet nuket valikoituu. Jos nyt innostuisin uudelleen kirjoittelemaan edes jotakin.

***

Jostakin syystä (saattoi olla sopiva tarjous), myin Mirin ja hänelle siis etsin korvaajaa. Yllättäen sattui kohdalle sellainen malli kuin 'Latte', vuodelta 2005, käytettynä tietenkin.
Hinta oli kohtuullinen ja tykästyin jo kuvissa 'äidilliseen' nassuun. Ja vaikka vartalo olikin aivan löysä ja värjääntynyt, pidin Lattesta heti sen kääreistä kuorittuani. Stock-asukin on aivan hyvässä kunnossa ikään nähden, mutta Leonan peruukki on mielettömän hyvä, sileä ja kauniin värinen. Kaiken lisäksi pullip Lattella on korvakorut, jota yksityiskohtaa olen pitkään jollekin nukeistani toivonut.

Ja mielestäni nyt Nenna ja Leona ovat niin toistensa oloiset kuin sisarukset voivat olla! Kummallakin on tavallista tummempi ihonsävy, myös Viima käy tähän joukkoon kivasti.
Kuvista tulee kyllä näillä keleillä ja hämärissä tosi kehnoja...

***

Päädyin myös laittamaan uusista nukeista Kokon myyntiin. (katso tuo myyntisivu)

***

Blogi laahaa

No jesh; lupasin kuukausi sitten jotain vaate-tutoriaalia, mutta ei sellaista nytkään tule! Sori!
Blogi laahaa muutenkin tapahtumien jäljessä - tahtoisin kyllä kirjoitella ja kuvailla enemmän, mutta ei vaan ole ollut sellaista potkua.

***

Ommeltu on jonkin verran...

Pari kuvaa rakkaasta Viimasta kauniin violetissa viitassaan. Vaikka en runsaista röyhelöistä perusta, niin tätä päähine-mallia on tullut ommelluksi aika monesta kankaasta ja siihen pitsit sopivat.

 *

Laitan kuvat vähän tavallista isompina, sanokaa, jos haittaa lataamista!

Mun BFF-pari

Joitakin varmaan kauhistuttaa tämä minun "osto- ja myyntiliikkeeni" ;D Mutta tunnustan auliisti, että olen aivan tuulella käyvä näissä nukkeostoksissani.

Myin alkukesästä aika monta nukeistani - niitä, joihin ei ollut vielä syntynyt suurta kiintymystä, mutta toisaalta myös menin myymään esimerkiksi Piperin pienessä akuutissa rahantarpeessa. No, dal princess pinkyhän on sellainen julkaisu, jota aika hyvin vielä saa, joten kun ikäväni kasvoi niin suureksi, tilasin sen mallin uudestaan.

Eipä muuten ollut lyhyt reissu, jonka Pinky alias Piper teki päästäkseen taas meille. Pullipstylestä tilasin, yleensä sieltä nuket tulee viikossa. Mutta eipä Piper! Tuo paketti seilasi aivan kunnolla!
Ensin viikon verran valtameren yli päästäkseen Amsterdamiin. Siellä mietittiin melkein viikko ennen kuin päättivät sitten paketin kuuluvan Kanadaan!
Kyllä, kävi Kanadassa! Siellä tultiin siihen tulokseen, että lähetetäänpäs pakeeti takaisin Pullipstyleen! Ääh, kuitenkin New Yorkista ohjattiin taas Eurooppaan ja täällä tehtiin kierrosta Saksan ja Norjan kautta koti-Suomeen.
Ja paketin avaaminen oli muuten aivan yhtä ihanaa kuin ekalla kerralla, se on hassua :) Tunnustan, että pari kyyneltä vierähti, koska minulla oli niin ikävä ollut Piperia.
Reilu kolme viikkoa meni siis noihin seikkailuihin - olipas kertomista parhaalle kaverilleen, Cirpulle.

 

Cirppu saikin jo aikaisemmin uudenväriset chipit ja peruukin.

 Piper sai myös uudet värit - tykkään tästä pikku persoonasta aina vaan enemmän!

Olen myös ommellut aika lailla.
 
Oikein onnittelen itseäni onnistuneesta uudesta puseromallista! Puserot on kyllä oikeastaan pullipille mitoitettuja, joten pikkuneideille hiukan reilut :)

Myös noihin mekkoihin olen kohtuutyytyväinen, joissa on joustava pusero-osa ja joustamaton alaosa. Ompelu-ideoita on hiukan lisääkin ja näillä sateilla taitaa olla aikaakin :)


Tsadaa, palaillaan!

***

Kesäpä kesä

No huh, kuten muillakin hiljaiseloa pitävillä bloggaajilla, kesällä on kaikkea muutakin kuin kotona oloa, joten nuketkin jääneet vähemmälle, tai ainakin kuvien otossa olen entistä laiskempi! Joten ei ole blogissakaan ollut elämää! Ehkä tässä pikku hiljaa taas...
Ompeleminenkin on ollut tauolla, mutta eilen syntyi pari uutta mekkoa. Nukkeperheessä tapahtuu lähiaikoina pientä muutosta, siitä lisää toisella kertaa.


***

Hassu juttu: On tullut nyt katsotuksi noita Taru sormusten herrasta -elokuvia ja tänäänhän tulee vielä yksi. Se hassu juttu siis on, että nykyään aina, kun mainitaan 'hobitti', ajattelen ensimmäisenä Annia tuolta yhdestä suosikkiblogistani :) Sen verran on pullip-harrastus vaikuttanut muuhunkin elämään. Eikä tuo nyt ole edes ainoa 'mullistus', usein tulee aivan eri yhteyksissä mieleen joku tietty pullip-nukke tai -harrastaja. Käykö teillä muilla niin?

***

No jep, ulkona kuvaaminenhan ei ole suosikkipuuhiani, ei lainkaan. Mutta tänä aamuna yllätin itsenikin ottamalla Viiman mukaan aamulenkille, pyörän kyytiin.

Toki hän oli sievästi käärittynä matkan ajan ;) Jaa, huomaatte, että Viima on perinyt Piperilta jääneen keltaisen peruukin. Sopii tälle vahvalle neitoselle oikein hyvin.

Tietenkin rannalla tuuli, joten kaikissa kuvissa hiukset hajallaan ja Viima sai pysytellä samassa asennossa koko ajan, koska tuuli yritti töniä tytyä kumoon...

 

Viima todella pitää nimensä mukaisesti puissa kahisevasta voimakkaasta tuulesta ja liplattavasta vedestä, niin minäkin!

Askarrellen

Jatkoa viime postaukseen.
No, kävihän ne tytöt vaklaamassa Nennan mieltymyksiä, mutta ei siitä oikein selvempää tullut :)

-No otin nyt sitten näitä vaihtoehtoja esille, leikkasin valmiiksi kolme erilaista nahkapalaa, niin mitäs jos tehtäisiin useampi valmiiksi ja valitaan sitten? ehdottaa Yoi.

-Valitaan nyt ensin, mikä solki kävisi mihinkin vyöhön parhaiten!

-Äiti, oikeestaan  tahtoisin tehdä itselle kans vyön, johon tulis tää musta solki, kinuaa Piper.

-No onhan tässä riittävästi tarvikkeita, voit tietenkin tehdä itsellesi uuden vyön! Yoi myöntyy ja ehdottaa myös Yannicille oman vyön ompelemista.

-Oisko mustaa nahkaa mun vyöhön? Yannic kyselee.
-Ei taida nahkaa olla, mutta haluaisitko kankaisen vyön, se olisi hiukan helpompi ommellakin, ehdottaa Yoi.

Lopulta kaikki mallailevat erivärisiä tarvikkeita keskenään ja viimein saadaan sopivat mätsit aikaan.

-No selvä siis, Nennalle tehdään kukallisesta nahkasta, Piper haluaa turkoosia ja Yannic ompelee itselleen mustasta sametista ja minä teen vielä Katyallekin yllätyksen, Yoi huokailee jo hiukan päästään pyörällä.

-Koiru, tänne! 

-Katso! 

-Paikalla!

-Hyvä, hyvä Koiru! Oot paras!

***

Taas liikaa ajatuksia

No well, instassa ja pu-su-ssa jo olikin kuvat Yoista (väliaikaisessa) vaihtoperuukissa. Nimittäin ihana, musta stock-lettiperuukki on niin kuiva ja latvoistaan hamppuinen, että katsoin paremmaksi ottaa sen tässä vaiheessa varastoon. Nyt etsiskelen sitten lähes samanlaista laatuperuukkia Yoille.

Alla näkyy tämä vapaana lorvinut sinisävyperuukki ja eihän se nyt aivan onneton Yoilla ole, mutta muutti perheenäiti-lookin hiukan liian nuorekkaaksi ;) Tai oikeasti ajattelen, että Yoin ylimaallinen kauneus muuttui arkisemmaksi ihanuudeksi ja haluaisin hänen ulkonäkönsä pysyvän alkuperäisenä.

Vaikea päättää, mutta luultavasti tosiaan mustaan päädymme.

Tässä sitten mun molemmat Mirit; Yoi ja Ibi, "siskokset".

***


Sitten hiukan tämän sunnuntain viettoa Bonfinin perheessä. Paikalla olivat Piper, Yannic, Yoi ja Ibi. Sekä tietenkin Koiru!
(Katya on kesätöissä vetämässä lastenleiriä.)

-Tytöt, meidän pitäisi keksiä joku lahja Nennalle, Cirpun äidille! Hänen syntymäpäivänsä on tässä kuussa, huokailee Yoi.
-Kuule äiti, meillähän oli niitä kivoja solkia, voitaisko me tehdä se lahja itse? Piper kaiveleekin askartelulipaston laatikkoa.

-No tottakai voimme tehdä itse ja Nennahan tykkää tosi paljon kaikesta käsityöstä. Tuo oli oikein hyvä idea. Ehkä tosiaan joku kiva vyö tai pieni laukku?
-Mikäs on Nennan lempiväri? arvuuttelee Ibi.

-Minusta tuntuu, että Cirppu on joskus sanonut, että hänen äitinsä ei pidä vaaleanpunaisesta, mutta muuta en tiedä, tuumii Piper.
Yannic ehdottaa tyylikästä mustaa tai sitten jotain hiekanväristä.

-Äiti, nyt muistankin, että sinulla oli sitä hienoa nahkaa jossakin, muistatko, oliko siinä jotakin kuvioita? Piper kääntyy Yoin puoleen.

-Tosi juttu, se nahkanpala onkin vain odottanut tätä tilaisuutta, Yoi huomaa. -Haen sen kangastilkkujeni joukosta ja tehdään sitten yhdessä oikein tyylikäs lahja ystävällemme!

Koirukin kuuntelee tarkkaavaisena ja lähestyy Piperia leikkikaverin toivossa.
-Odota, Koiru, me voitaisiinkin vielä käydä Cirpun ja Nennan luona vakoilemassa, että osataan tehdä oikeanvärinen lahja. Oisko se ok, äiti?

-Tottakai, käykää vaan, mutta älä sitten lipsauta, että olet vakoilureissulla! Yannicin on parempi lähteä mukaan valvomaan Piperin kieltä, Yoi päättää.

Ei-ei ininälle!

En vaan kestä hyttysiä!

***

Yoi veikin tänään tyttärensä taidenäyttelyyn. Galleriassa oli esillä japanilaisen taiteilijan Hokusain (1760-1849) teoksia.

"Tytöt, Hokusain teosten aihe voi olla melkein mitä vain, mutta maisemakuvissa näkyy lähes aina Fuji-vuori."

Piper kuunteleekin tarkkaavaisena äiti Yoin selostusta, mutta Yannic olisi mieluummin muualla.
"Piper, huomasitko, että gallerian toisella puolella oli ihana vaateputiikki ja sen ikkunassa näkyi tosi hienoja korujakin!" hän supattelee Piperille.

Kuvista tuli ikävän rakeisia, mutta mulla on niin kipeä niska, että en todella kyennyt tällä kertaa parempaan!